Yleensä kerron poliittiset ajatukseni poliittisessa blogissani, mutta siellä ei saa antaa suosituksia ehdokkaiden suhteen enää. Kuntavaaleissa 2012 tein niin ja sain varoituksen ylläpidolta. Sen vuoksi kerron tässä blogissani, miksi olen päätynyt tähän ratkaisuuni.
Outi edustaa minulle erityisesti inhimillisyyttä. Hän on tuonut esille sosiaalista oikeudenmukaisuutta painokkaasti esille. Hän ei pelkää epäkohtien tuomista julkisuuteen, vaan rohkeasti muistuttaa usein niistä asioista, joita tulisi kohentaa.
Kysymykset sosiaaliturvasta ovat itselleni tärkeitä. Vammaisena työpaikan saaminen ei ole mitenkään helppoa, joten sosiaaliturva vaikuttaa elämääni olennaisesti. Kuitenkin Outi on tuonut monissa yhteyksissä esille myös sen, kuinka tärkeää on sosiaaliturvan lisäksi muun elämän järjestyminen. Tämän lisäksi Outi on vastustanut varsin voimakkaasti opintotuen muuttamista lainapainotteiseksi.
Minun mielestäni Outissa on myös tärkeää kulttuuri- ja taideosaamista. Hänen meriittinsä tiedemaailmassa ovat myös kiistattomat. Arkista vihreyttä hänessä on esimerkiksi palstaviljelyn harrastaminen.
EU:ssa tehdään päätöksiä, jotka koskettavat meitä jokaista Suomessa asuvaa. Näin ollen on syytä tukea henkilöä, joka osaa ja haluaa edistää eurooppalaista hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta.
Vaikka Vihreiden ehdokasjoukko on laadukas, niin äänensä voi antaa vain yhdelle ehdokkaalle. On luonnollista, että jokainen äänestää ihmistä, joka osaa koskettaa teoillaan positiivisesti. Itselleni on tärkeää äänestää ihmistä sukupuolesta riippumatta ja kannattaa parasta ehdokasta. Jos Outi ei olisi ehdolla, kilpailisivat äänestäni Johanna Sumuvuori, Touko Aalto ja Maria Ohisalo. Heillä kaikilla on vahva sosiaalisen oikeudenmukaisuuden taju myönteisellä tavalla. He ovat myös aktiivisia ihmisiä, joihin voi luottaa.
Suosittelen kaikille eurovaaleihin osallistumista. Viime kerralla olin hiukan mukana Elina Rantasen tukijoukoissa. Nyt autan neljää mainitsemaani, mutta Outia painottaen.
Ystävällisin terveisin,
Jukka Väisänen
